Tuonnekin olen menossa puhumaan, tällä kertaa maailmankaupan rakenteellisista ongelmista:

http://www.repu.fi/drupal/node/204

Alla lyhyt tiivistelmäni aiheesta:

Mistä kauppasopimuksissa on kyse?


-Tulojen jakautuminen: Kuka kaupasta hyötyy?
-Demokraattinen sääntely: kuka päättää esim. ympäristölainsäädännöstä, onko mailla mahdollisuus suojata/tukea omaa tuotantoa jne
-Esimerkiksi millä ehdoilla maita voidaan pakottaa päästämään tuotteita markkinoilleen. Kiistoja esim. hormoniliha, ympäristönormeja rikkovat tuotteet, kehitysmaiden tekstiilit.


-WTO-sopimukset useimmiten sitovampia kuin esimerkiksi YK-sopimukset, sanktiointimahdollisuus (WTO-tuomioistuin)


Kaupan vapauttaminen


-Ideologinen lähtökohta: kaupan vapauttaminen on aina hyödyksi
-WTO:n perustaminen 1995. Kaikki kauppaneuvottelut haluttiin saada samojen globaalien sopimusten piiriin. Ongelma: kapasiteetti. Useilla teollisuusmailla valtavat edustustot Genevessä, kehitysmailla vain muutamia.
-WTO:n Dohan kierros. Nimettiin "kehityskierrokseksi" tiettyjen kehitysmaita hyödyttävien pykälien johdosta
-Kierros jumiutui Cancunin neuvottelujen jälkeen. Kiistanaiheita maatalous, palvelukauppa (GATS), ns Singaporen aiheet
-EPA-sopimukset
-Multilateraalit ja bilateraalit sopimukset. Toisten mukaan kehitysmaat hyötyvät multilateraaleista sopimuksista (esim kehitysmaiden blokki Cancunin neuvotteluissa). Toisaalta bilateriaalit sopimukset lisääntyvät multilateraalien ohella


Mitä kaupan piiriin kuuluu?


-Kaupan ala on käytännössä aina määrittely- ja neuvottelukysymys


-Investoinnit (MAI, uudet OECD-sopimukset, investoinnit Singaporen aiheissa jne)
-Patentit, TriPS. Geneeriset lääkkeet, biopiratismi jne.
-Kaupan tukeminen
-Mahdollisuus suojata omaa tuotantoa vs markkinoille pääsy
-Kuka pääsee ja mille markkinoille
-Markkinoillepääsyideologian ongelma: köyhimmillä kehitysmailla ei ole juuri myytävää


Ruoka keskeisenä ongelmana


-Tulisiko ruoan olla kauppatavaraa muiden joukossa?
-Paikallisuus ja ruokaturva
-Kaikki nälkäalueet ovat maataloustuotteiden nettoviejiä
-Nälkä ei johdu ruoan, vaan rahan puutteesta
-Uutena uhkana biopolttoaineet esim. maissista


Kaupan "vapauttaminen"


-Lisää aiheita neuvotteluihin
-Rikkaiden maiden tuet entisellään/kasvaneet
-Yhdessä Maailmanpankin sopimusten kanssa: monikansallisten yritysten helpompi kaapata kehitysmaiden tuotantoa/yksityistettyjä julkisia palveluja


Samat säännöt/yhdenmukaiset säännöt
-Kaikki poikkeukset onnistutaan esittämään "myönnytyksinä" tai "kehitysklausuuleina"
-Miltä "samat säännöt" näyttäisivät?
Oikeus samaan historialliseen kehityskulkuun?
Oikeus kilpailla tasaisella pelikentällä?
-Monikansallisten yritysten etu paikallisiin toimijoihin nähden, esim veroparatiisit
Siirtohinnoittelu
Alikapitalisointi: vuokrataan kaikki veroparatiisiyhtiöltä
60 prosenttia maailmankaupasta suuryritysten sisäistä

Kaupankäynnin pakko


-Velkaongelma ja kovan valuutan tarve
-Kehitysmaat pysyvät raaka-aineiden tuottajina, luonnonvarojen ylikäyttö
-"Resurssikirous"

Muuttunut kaupan logiikka


-Esim. "kahviparadoksi": tuottajien heikentynyt asema. Tuottajien osuus lopputuotteesta yhä vähäisempi
-Vähäisempi sääntely, suuryritykset hallitsevat edelleen perusraaka-aineiden kauppaa
-Kansainvälisen kaupan määrä on kasvanut,